tiistai 14. huhtikuuta 2015

Andien Kätkäläinen

Tuntuipa aamulla kotoisalle avata silmänsä Torres del Rion pääskysten tirinään. Alberquen majoitustilat olivat eristämättömässä ullakkotilassa, joten äänet kantautuivat helposti. Illalla sain olla tyytyväinen merinovillaisen kerraston mukanaolosta. Makuupussissa tarkeni hyvin. Kylän kalleimmasta yöpaikasta joutui pulittamaan 10€, vaikka lämmintä vettä sai vain suihkusta. Partaa en uskaltanut ryhtyä jyrsimään kuokalla, koska vessa olisi voinut olla kuin teurastuksen jäljiltä. Vaatteiden pesu onnistui valuttamalla muovipussiin suihkusta vettä. 

Tapasin eilen ikäiseni "Andien Kätkäläisen" Edvardon. Hän on Chilestä kotoisin, mutta on asunut toistakymmentä vuotta Oslossa. Häneltä opin miten mennään jyrkkiä rinteitä alas rullaavalla askeleella juosten. Säästää energiaa ja nopeuttaa menoa. Samanlainen hyväntahtoinen tyyppi kuin The Wayn Hollantilainen. Samat ongelmatkin.. Hän kertoi että haluaa vatsan seudulta noin 10 kiloa pois. Illalla käydessämme läheisessä marketissa ostoksilla, hän osti aamupalaksi patonkia, juustoa ja kinkkua. Niille kävi kuitenkin huonosti.. Odotellessamme illallisen tarjoilua, hän maisteli ne kaikki.. Siihen vielä illallinen päälle.. 


Säät ovat suosineet koko matkani ajan. Pariin päivään pilviä ei ole näkynyt kuin aamulla hengityshöyryinä. Tänään meni helleraja rikki. Oli helppo hikoilla rinkka selässä. Päivämarssista tuli ennätyspitkä 34 km, ellei oteta huomioon ekapäivän  ranskalaiskylän kiertämistä aamuyön tunteina. Nyt Navarretessa suihkunraikkaana selällään jalat kohti taivaista.. 
@esa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti