perjantai 10. huhtikuuta 2015
Aamu Roncesvallesissa
Ikimuistoinen herätys katolisen laulukuoron moniääniseen musisointiin. Mitä todennäköisemmin se tuli cd:ltä, mutta noissa olosuhteissa se meni täydestä. Vielä enemmän ikimuistoisuuteen vaikutti viereisen pedin lotus-asentoinen nunna harmaissa pitkissä kalsareissa tutkiessaan päivän epistolaa. Tiara oli edellisenä iltana piilottanut tuppakoneella lyhyeksi jyrsityt hiukset. Aikamoinen kontrasti; Madonnan kasvot, riivatun hiukset. Saksalais leidit jatkoivat kuorsaamistaan alapedeillä. Uskaltaako joku kyseenalaistaa aamun ikimuistoisuuden?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos alberque on kappelin tai kirkon yhteydessä, kuorolaulu on todennäköisesti autenttista. Itsekin epäilin aikanaan mutta kävin niin monta kertaa tarkistamassa äänen alkuperän etten loppumatkasta enää vaivautunut edes epäilemään. Nautin vaan :)
VastaaPoistaKannattaa alussa kuvata kaikkea. Loppumatkasta olet jo niin "turtunut" ihmeellisyyksiin, ettet älyä kaivaa kameraa esille. Ja loppumatkaa kohden myös kirkastuu tuo hetkessä läsnäolo. Ikimuistoinen hetki säilyy sydämessä, kuva on vain kuorta. Linssin takaa olet aina ulkopuolinen etkä osallisena kyseisessä hetkessä.
Onko sinulla korvatulpat matkassa? Loppua kohden väsyneet matkaajat kuorsaavat niin että sängyt tärisee ja ääni muistuttaa katuporaa. Pitää olla uskomattomat unenlahjat että siinä pystyy ilman korvatulppia nukkumaan. Ja ilman lepoa ei vaan jaksa. No, 15 vuotta sitten oli kyllä niitä jotka jaksoivat pikku "sätkien" avulla mutta olivat kyllä todella riutuneen näköisiä kun lähestyttiin Santiago de Compostelaa..