Rautaristiltä Cruz de ferrolle

Suomussalmella jouluaattona 2014

Kerroin aiemmassa miksi Caminolle blogitekstissäni Cruz de ferrolle mukana kuljetettavasta symbolisesta muistokivestä. Tänään oli mahdollisuus käydä poimimassa tuo kivi syntymäkotini järvenrannalta. Löydön eteen joutui tekemään töitä, mutta niinhän se menee.. löytämisen eteen joutuu aina tekemään töitä. 

Mittari näytti kuivaa reilun kahdenkymmenen asteen pakkaslukemaa. Rautakanki jään ja roudan murtamiseen sekä pieni auton lumilapio työkaluina. Tovin rautakangella hakkaamisen ja muutaman lapiollisen jälkeen valikoitui sopivan kokoinen kivi. Kvartsikivi, jota ennenaikaan kutsuttiin myös ukonkiveksi. Se saa olla yksi caminon pääosanesittäjistä. Nimettäköön nyt kivi uudelleen caminokiveksi. 

Kiven camino alkoi rannasta puhdistautumisella ja pesulla. Voiko olla parempaa alkua matkalle, kuin jouluaaton hartaushetki kylämme omalla hautausmaalla. Kynttilöiden sytyttäminen omaisten haudoille, enkeli taivaan virsi, papin lukema jouluevankeliumi, isämeidän ja läsnäolijoiden siunaaminen viimeisteli herkän hetken. Caminokivi ja tuleva peregrino saivat siunauksensa alkavalle matkalle. Ensimäinen hetki puristaen kädessä caminokiveä. Matka voi todellakin alkaa.

@esa

Caminovarusteet

Kiitos blogipalautteista. Olen saanut niistä monta hyvää vinkkiä. Haasteita matkalla riittää, eivätkä ne häviä minnekään, vaikka kikat, vinkit ja nippelit helpottavat päivittäistä rutiinia. Kaikkiin ylläreihin ei voi valmistautua muutoin kuin positiivisella asenteella. 

Päivitin matkavarustuslistaani saatujen palautteiden pohjalta. Näyttää siltä, että matkan lähestyessä tulen tarvikeluetteloni suhteen vielä enemmän kriittisemmäksi.

Matkavarustus 2.4.2015:

• rinkka ja varustelaukku vyöhön tai olalle (sadehuppu integroitu rinkkaan)
• vaelluskengät, sandaalit vaihtokengiksi ja iltakäyttöön
• makuupussi, silkkinen sisäpussi, vetoketjullinen tyynyliina (toimii tarvikepussina)
• kahdet urheilusukat, pari alusvaatekertaa ja merinovillainen kerrasto
• pari lyhythihaista paitaa, irtohihat
• Fleece ja kevyt pusero, juoksuhousut, vedenpitävä kuoritakki ja housut, katkolahjehousut ja vyö, 
• nauhallinen lierihattu suojaamaan sateelta ja liialliselta auringolta. Putkihuivin kanssa myös kylmältä
• mikrokuituinen pyyheliina
• vesipullot (3 kpl, kokoonpuristuvat)
• passi (kopio passista pilveen tai sähköpostiin) ja pyhiinvaeltajan passi
• pankki/luottokortti, lentoliput
• eurooppalainen sairausvakuutuskortti
• käteistä rahaa 
• teleskooppisauvat kumitassuilla + yhdet kumitassut varalle
• opaskirja "Pilgrim Guides to Spain. 1. The Camino Frances." (on muuten huipputeos), karttavihko ja espanjan sanakirja (perinteinen sanakirja korvautuu iPhoneen ladattavalla ilman verkkoyhteytta toimivalla suomi-espanja sanakirjalla)
• muistiinpanovälineet 
• otsalamppu ja varaparisto
• kännykkä ja laturi
• MP-3 soitin
• aurinkokennolaturi johtoineen
• kamera, pari muistikorttia, vara-akku ja laturi
• Leatherman (saduissa usein luvataan prinsessa ja puolet valtakuntaa; leatherman-tyyppi tekee ne itse ;) )
• juomakuppi, joka käy pienestä syvästä lautasesta, sekä lusikka-haarukka
• aurinkolasit. Luotto-optikkoni Outi suositteli kuukausipiilareita.. Muutaman viikon testaamisen jälkeen päätin uskoa Outia. Lähden matkaan piilareiden kanssa. Varalle tietysti normi kakkulat ylimääräinen sarja varalle.
• uikkarit korvautuvat samanmallisilla keinokuituisilla alkkareilla)
• muutama sukkapidike ja hakaneuloja, s-koukku, pari karbiinihakaa ja varahihnaa
• vedenpitävä pussi vaihtovaatteille ja tarvikkeille suihkussa käyntiin
• muutama tyhjiöpussi vaatteille rinkkatilavuuden säästämiseksi. Pussit suojaavat vaatteet myös mahdollisilta kastumisilta ja syöpäläisiltä.
• vaijerilukko ja pari pientä numerolukkoa rinkan lukitsemiseen

Hygienia ja matka-apteekki:

• hammasharja, -tahna ja -lankaa
• Marseillen saippua
• aurinkorasva
• Buranaa mahdollisiin lihastulehduksiin, maitohappobakteereja, Imodium- sekä muutama Dolan lihasten-relaxtabletti hätävaraksi
• rakkolaastareita, laastareita, sidetaitoksia, sideharsoa
• Voltare voidepakkauksesta kuva mukaan. Espanjan apteekeista löytää vaikuttavan aineen perusteella korvaavan voiteen. 
• muutama desifiointipyyhe ensiavuksi

@esa

Varustelua, hifistelyä



St Jean Pied de Port - Santiago de la Compostela. Matkaa riittää Michelinin oppaan mukaan vähintäänkin 784 km. Ilman insinöörimatikkaa siitä saa askelmääräksi miljoonan verran. Caminolla on kannettava mukana viiden viikon varusteet, joiden suositeltu paino on alle kymmenen kiloa. Hifistelyksi menee väkisin. Olosuhteet voivat vaihdella tuulisista ja sateisista miinuskeleistä kahdenkymmenen asteen paahtavaan auringonpaahteeseen. Reitti kulkee korkeimmillaan puolentoista kilometrin korkeudessa. Patikkapolut vaihtelevat mutavellipoluista yli tuhat vuotta vanhoihin roomalaisten rakentamiin mukulakiviteihin tai uusiin EU-rahoituksen turvin rakennettuihin asfalttiteihin.

Olosuhdekuvaukset ovat eri tietolähteistä saatua tietoa. Varusteiden suhteen on kuviteltava nuo olosuhteet ja yrittää arvioida varusteiden ominaisuuksia mahdollisimman sopiviksi. On ollut mielenkiintoista testata uusia tuotteita, joista ei ole aiempaa kokemusta. Miten esimerkiksi Marseillen saippua soveltuu vartalon, hiusten kuin vaatteidenkin pesuun.

Rinkka
Muistan viimekesäisen Karhunkierrokseni halpisrinkan. Vielä kotiin palatessa se painoi yli kaksikymmentä kiloa, vaikka siitä oli syöty retkimuonia kolme päivää! Caminolla onneksi turvaudutaan valmisruokapaikkoihin ja ruokaa on mukana korkeintaan päivän tarpeiksi.

On mahdoton saada mahtumaan kaikkea vakiokamaa tilavuuden tai painon puolesta. Rinkkojen kotimaisella tuotemerkillä oli kivasti vetoketjulla avattava takasivu, joten tavaroihin pääsi käsiksi niin kuin matkalaukussa konsanaan. Tyhjänä on painoa hiukan yli kaksi kiloa. Sivujen, takakannen, hupun ja vyön taskut sekä kiinteä sadehuppu pohjan taskussa. Niillä on pärjättävä.

Makuupussi
Makuupussin hankinta askarrutti. Huhtikuussa voi olla vuoristossa vielä kylmiäkin kelejä. Majoituspaikoissa ei ole välttämättä lämmityslaitteita. Mieluummin kuitenkin lämmin, kuin kylmä. Lämpimissä yöpymispaikoissa tarkenee pelkällä sisäpussilla. Köyhäilin ja valitsin mukavuus alueeltaan -3 ja siitä ylöspäin olevan Tsekki-valmisteisen pussin. Tekokuitu voitti nopeamman kuivumisen vuoksi untuvat. Painoa pussilla oli kilon verran eikä compressio-pakkauksessa vienyt älyttömästi tilaa. Matkakassani kuihtui 70 €:lla.

Jalkineet
Kengät ovat matkan lähes tärkeimmät varusteet. Molempien isovarpaiden puoliksi vielä mustat ja irtoavat kynnet ovat hyvä muistutus väärästä kenkävalinnasta vaellukselle. Maastolenkkarit olivat muuten Karhunkierroksella ihan ok, mutta puoli numeroa liian pienet, varrettomat ja liian pehmyt pohjaiset. Märkä, jyrkkä ja louhikkoinen polku olivat varpaiden kynsille liikaa. Heikompi antaa tilaa vahvemmalle ja tässä tapauksessa kenkä oli kynsiä vahvempi.

Syyskesästä oli vaelluskenkien valikoimat hivenen kehnot. Lopulta löysin kooltaan sopivat puolikovat kengät, jotka kävisivät toivottuna kompromissina louhikosta asfaltille. Olen jo ulkoiluttanut niitä satoja kilometrejä sienimetsässä ja lenkkipoluilla. Nahka vai coretex jahkailu päätyi kankaisen voittoon. Caminon jälkeen olen varmaan viisaampi tässäkin asiassa. Sandaalit saa olla kakkoskenkinä päivän vaelluksen päättyessä, samoin kun suihkutossuina tai sitten helteisenä päivänä asfaltilla jampsiessa.

@esa

Miksi Caminolle

"En tehnyt tätä matkaa löytääkseni vastauksen siihen, mitä elämästäni puuttui, vaan siksi että halusin taas olla oman elämäni kuningas. Nyt olen taas yhteydessä itseeni ja ympärilläni olevaan maagiseen maailmaan. Aarteisiin ja ihmeisiin uskominen tekee elämästä mielenkiintoista."
Paulo Coelho

Tämä blogi kertoo valmistautumisesta vajaan 800 kilomerin vaellukseen Pyrenneiden Ranskan puolelta läpi Pohjois-Espanjan perille Santiago de la Compostelaan keväällä 2015. Aikaa olen varannut matkalle reilun kuukauden verran.

Miten avoin mieli ja uskallus heittäytyä uusiin tilanteisiin saavat aikaan ihmeitä. Erilaisten ystävien kohtaaminen on vienyt ajatusta prosessin lailla eteenpäin. Kuvaavaa on verrata sitä salsa ruedan cadena kuvioon, jossa mies etenee ohittaen ympyrässä ensimmäisen naisen vasemmalta, ottaen seuraavaa naista kättelemällä oikealla ja niin edelleen. Osa ohitetaan, mutta jokainen kohtaaminen voi tuoda jotain uutta..

Liekki lähdöstä Pyhän Jaakobin vaellukselle syntyi useista eri kipinöistä. Alkukipinäni caminosta syttyi Paulo Coelhon "Pyhiinvaellus" kirjasta, omasta Karhunkierroksen vaeltamisesta tyttären kanssa. Aluksi se oli ajatus "sitten kun". Oivalsin kuitenkin elämisen tapahtuvan jo tänään. Huomenna voi olla liian myöhäistä. Paulo Coelhon "Alef" sinetöi ratkaisun heittäytyä vietäväksi.

Caminon sieluun kuluu myös kaikki henkinen pohtiminen ja kasvaminen. Minun itseni täytyi kasvaa myös caminolle. Vielä viime kesänä en olisi voinut kuvitella lähteväni sinne yksin. Ihmettelinkin ystäväni yksin tekemää karhunkierroksen vaeltamista. Siitä syntyi ajatus kulkea vaellukseni samalla tavoin. Uskon, etten kuitenkaan tuolla matkallani ole yksin. Vien sinne ajatuksissa mukana lapseni, ystäväni, läheiseni ja heidän kanssaan viettämät huikeimmat, kuin myös heikoimmat hetkeni.

Perille pääsy on täysin arvoitus. On kuitenkin mahdotonta päästä, ellei koskaan edes lähde matkalle. Menolippu Madridiin huhtikuun 8. päivälle odottaa rinkan taskussa. Facen pyhiinvaellus-ryhmältä sain tiedon lentoasemalta Pamplonaan lähtevistä busseista. Sieltä matka jatkuu kohti Ranskan St Jean De Pied de Portia.

Yksi merkittävä osa caminoa on valmistautuminen. Espanjan kielen alkeiden opiskelua, tutkimista, varustehankintoja, oppaita, karttoja, valmisteluja ja tietysti matkan odotusta. Vuosittain noin 700 suomalaista kulkee vähintään pyhiinvaelluspassin edellyttämät sata kilometriä. Matkasta on julkaistu suomenkielellä kymmeniä kirjoja, joista olen lukenut suurimman osan. Lisäksi Yle Teemalla on pyörinyt pariin otteeseen kahdeksanosainen Löytöretki ohjelmasarja. Tuija Wettenstrandin ylläpitämästä nettisivustosta Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan on ollut suuri apu matkan suunnittelussa.

Caminon perinteisiin kuuluu jättää Cruz de ferro rautaristin juurelle mukanaan kuljettamansa kivi. Aion poimia tuon kiven synnyinkotini järven rannalta. Se olkoon symbolina tästä puolen vuosisadan elämisestä ja löytämisestä. Eräänlainen välitilinpäätös. Elämä ei mennytkään ihan alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan. Tuolla matkalla on hyvä palastella kaikki tähänastinen. Haluan ajatella, että noissa matkan kirkoissa ja luostareissa olisin myös lähempänä Jumalaa. Saisin viedä sinne kipeimmät asiat samoin, kuin myös kiitoksen aiheet.

Ehkä Juha Tapion "Kuljeta ja johda" kertoo parhaiten matkan fiiliksistä, kuten nöyryydestä..

@esa

Juha Tapion "kuljeta ja johda"

Pieni on äänemme, Herra
hiljainen huutommekin
puoleesi käännymme
silmin, suin mykistyvin
emme tiedä voimas määrää
salaisuus suuruutes on
kasvata lapseesi luottamus loppumaton

Kuljeta ja johda
tähtenä nyt hohda
ilta kun saapuu
ja matkamies hämärään jää

kätemme vahvista työhön
tueksi toivottoman
viitaksi laumastaan eksyneen harhailijan
mieliimme rohkeutta anna
katsoa myrksyä päin
eteenpäin astua edessä myös käskijäin

kertosäe+

sinuun me turvaamme, Herra
luoksesi kaipuumme käy
vielä kun kotia kaukana täällä ei näy
kuule siis pyyntömme pieni
laulumme tää hentoinen
puoleesi käännymme yhdessä näin rukoillen