maanantai 4. toukokuuta 2015

Santiago!!


Vettä on tullut tänäänkin taivaan täydeltä. Jopa niin paljon, että jouduin venyttämään salomonieni tuomiota muutamalla tunnilla. Asia kuitenkin korjaantui perillä sateenvarjon hankinnalla. 

Kieltämättä huikea fiilis. Matkantekoa yli 800 km rinkka selässä 26 päivän ajan. Päivämatkat sängyn ja wc:n etäisyydestä viiteenkymmeneen kilometriin. Sama matka kuin Kuusamosta Helsinkiin. 

Viimeiselle päivälle sattui kiva ylläri. Gardajärven kasvatti David, jonka kanssa olimme aiemmin viettäneet iltoja ja jakaneet huoneen, ilmestyi kuin tyhjästä. Näin jo kauempaa sivutieltä tulevan hahmon tutut piirteet. Jäin odottelemaan. Molempien naamat levisivät yllätyksestä. Kuljimme muutaman kilometrin samaa matkaa. David aikoi jatkaa Finisterraan ja mikäli oikein ymmärsin, niin sieltä takaisin St Jeania kohti. Siis tuhat kilometriä pidempi matka kuin itselläni. Kuullessani hänen suunnitelmansa, kysyin huolisiko hän sauvojani. Niin sauvani jäivät jatkamaan caminoa edelleen. Hän pyysi kääntämään blogiani englaniksi.. Kerroin, että kykyni eivät riitä siihen. Ralli-englanti olisi saanut liian lujan haastajan.. camino-englannin. 

Santiago sai minut tarttumaan sellaiseen, jota en olisi voinut lähtiessä edes kuvitella. Kadetraalille matkatessani näin tatska-liikkeen. Jatkoin matkaani etsimään pyhiinvaeltajatoimistoa, josta saisin camino-todistuksen päivittäin leimatulla pyhiinvaeltaja passilla. Luovutin rinkkani säilytykseen parilla eurolla, jonka jälkeen minun oli palattava tatska-liikkeeseen. Halusin käsivarteeni ristin ja simpukan. Valinta kesti minuutin ja alta tunnin käsivarttani koristaa tuo ikuisesti mukana kulkeva kuvayhdistelmä. Ainoa murhe on, että jälkihoitoohjeet ovat espanjaksi. 

Olin saanut taannoin hyvältä ystävältäni Palkon Jukalta neuvon; "yli viisikymppinen saa olla yötä ainoastaan hotellissa". Tuumasta toimeen. Rautatieaseman löydettyäni ja Madridin matkalipun hankittuani, palailin takaisin kadetraalia kohti etsien majapaikkaa yönseuduksi. Heti ensimäisen hotellin 37€ hinta aamiaisineen ei jättänyt arvailulle varaa. Yöpaikka oli minun. Viidenkymmenen metrin päästä löytyi Homerista tuttu Springfieldin merkkiliike. Farkut, tennarit ja pikeepaita.. Olin uudestisyntynyt. 

Salomonin poponi saivat myös arvoisensa loppusijoituspaikan hotellihuoneen roskiksesta. En tiedä Espanjan jätehuollosta mitään, mutta oletan että ne päätyvät johonkin polttolaitokseen energiana hyödynnettäväksi. Hyvästi salomonit..

@esa, Santiago, Espanja

1 kommentti: