maanantai 1. joulukuuta 2014

Varustelua, hifistelyä




St Jean Pied de Port - Santiago de la Compostela. Matkaa riittää Michelinin oppaan mukaan vähintäänkin 784 km. Ilman insinöörimatikkaa siitä saa askelmääräksi miljoonan verran. Caminolla on kannettava mukana viiden viikon varusteet, joiden suositeltu paino on alle kymmenen kiloa. Hifistelyksi menee väkisin. Olosuhteet voivat vaihdella tuulisista ja sateisista miinuskeleistä kahdenkymmenen asteen paahtavaan auringonpaahteeseen. Reitti kulkee korkeimmillaan puolentoista kilometrin korkeudessa. Patikkapolut vaihtelevat mutavellipoluista yli tuhat vuotta vanhoihin roomalaisten rakentamiin mukulakiviteihin tai uusiin EU-rahoituksen turvin rakennettuihin asfalttiteihin.

Olosuhdekuvaukset ovat eri tietolähteistä saatua tietoa. Varusteiden suhteen on kuviteltava nuo olosuhteet ja yrittää arvioida varusteiden ominaisuuksia mahdollisimman sopiviksi. On ollut mielenkiintoista testata uusia tuotteita, joista ei ole aiempaa kokemusta. Miten esimerkiksi Marseillen saippua soveltuu vartalon, hiusten kuin vaatteidenkin pesuun.

Rinkka
Muistan viimekesäisen Karhunkierrokseni halpisrinkan. Vielä kotiin palatessa se painoi yli kaksikymmentä kiloa, vaikka siitä oli syöty retkimuonia kolme päivää! Caminolla onneksi turvaudutaan valmisruokapaikkoihin ja ruokaa on mukana korkeintaan päivän tarpeiksi.

On mahdoton saada mahtumaan kaikkea vakiokamaa tilavuuden tai painon puolesta. Rinkkojen kotimaisella tuotemerkillä oli kivasti vetoketjulla avattava takasivu, joten tavaroihin pääsi käsiksi niin kuin matkalaukussa konsanaan. Tyhjänä on painoa hiukan yli kaksi kiloa. Sivujen, takakannen, hupun ja vyön taskut sekä kiinteä sadehuppu pohjan taskussa. Niillä on pärjättävä.

Makuupussi
Makuupussin hankinta askarrutti. Huhtikuussa voi olla vuoristossa vielä kylmiäkin kelejä. Majoituspaikoissa ei ole välttämättä lämmityslaitteita. Mieluummin kuitenkin lämmin, kuin kylmä. Lämpimissä yöpymispaikoissa tarkenee pelkällä sisäpussilla. Köyhäilin ja valitsin mukavuus alueeltaan -3 ja siitä ylöspäin olevan Tsekki-valmisteisen pussin. Tekokuitu voitti nopeamman kuivumisen vuoksi untuvat. Painoa pussilla oli kilon verran eikä compressio-pakkauksessa vienyt älyttömästi tilaa. Matkakassani kuihtui 70 €:lla.

Jalkineet
Kengät ovat matkan lähes tärkeimmät varusteet. Molempien isovarpaiden puoliksi vielä mustat ja irtoavat kynnet ovat hyvä muistutus väärästä kenkävalinnasta vaellukselle. Maastolenkkarit olivat muuten Karhunkierroksella ihan ok, mutta puoli numeroa liian pienet, varrettomat ja liian pehmyt pohjaiset. Märkä, jyrkkä ja louhikkoinen polku olivat varpaiden kynsille liikaa. Heikompi antaa tilaa vahvemmalle ja tässä tapauksessa kenkä oli kynsiä vahvempi.

Syyskesästä oli vaelluskenkien valikoimat hivenen kehnot. Lopulta löysin kooltaan sopivat puolikovat kengät, jotka kävisivät toivottuna kompromissina louhikosta asfaltille. Olen jo ulkoiluttanut niitä satoja kilometrejä sienimetsässä ja lenkkipoluilla. Nahka vai coretex jahkailu päätyi kankaisen voittoon. Caminon jälkeen olen varmaan viisaampi tässäkin asiassa. Sandaalit saa olla kakkoskenkinä päivän vaelluksen päättyessä, samoin kun suihkutossuina tai sitten helteisenä päivänä asfaltilla jampsiessa.

@esa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti